Vaihteeksi ompelukoneella ja saumurilla

Kyllä täällä aina silloin tällöin vielä
iskee ompeluinnostuskin.
Koska edellisestä kerrasta
saumurin ja ompelukoneen äärellä
oli vierähtänyt pidempi tovi,
aloitin varovasti tuunaamalla
kierrätyskankaita uusiksi.

Keltainen toppi tai tunika, mikä lie,
syntyi aikuisten käyttämättömästä t-paidasta.
Koriste on tytön kummien vanhasta mökkilakanasta,
mitään kunnollista applikaatioapuvälinettä ei
täältä sunnuntaina ompeluvimman iskiessä saa,
joten tukikankaana on vanhaa lakanaa topin sisäpuolella.
Resorin irrotin joskus yhden tunikan helmasta.
Sen tunikankin sain ystävältä,
joten tämä toppi on kierrätyksen juhlaa.

Helmasta tuli erilainen kuin alkuperäinen suunnitelma oli.
En vain saanut rullapäärmettä onnistumaan,
vaikka siinä ei ole aiemmin ollut ongelmia.
Sitä se ompelutauko teettää.
Kaava on muokattu rankalla kädellä
SK 8/2005 pyöreän tytön liivimekosta.

Kukkamekon ihana kangas löytyi joskus kirpputorilta.
Tämän mekon ompelin samoilla
kevät- kesä 2000 Ottobre-lehden
trikoopuserosta muokatuilla kaavoilla,
kuin tytön yökkärinkin.

Pääntien pinkillä trikoolla tehty kanttaus
ei välttämättä kestäisi tarkastelua näin läheltä,
mutta tarkoitus olikin kuvata lähinnä
tuota kummien lakanakankaasta tehtyä kokolappua.
Sellainen löytyy kierrätystopistakin,
sitä ei vain tullut kuvattua.

Ja pinkki trikoo pääsi sitten tällaiseksi mekoksi.
Kaava on suurennettu suurpiirteisesti
SK 1/2009 velourmekosta,
jossa suurin koko oli 122.

Koristesydämen kaavan tyttö piirsi ihan itse,
ja koristeen kangaskin on tytön valitsema.
Se piristää mekkoa kivasti.
Tukikankaana taas toisella puolella vanhaa lakanaa.
Tämä trikoo oli melkoisen luirua
ja haastavaa ommeltavaa.
Ompelukoneen ja ompelijan yhteistyö oli
katkolla moneen otteeseen.

Tässä taas kuva kokolapusta.
Vaikka tämäkään mekko ei ehkä
kestä tarkastelua kovin läheltä,
niin ihan kelpo käyttömekko
se lienee tulevan kesän lomapäiviin.