Kevätväsymystä

Täällä ollaan kevätväsymyksen kourissa. Ideoita ja keskeneräisiä riittää, vaan ei valmista.

(Myöhempi muokkaus:
kuvia ladatessani löysin tällaisen otoksen kamerasta.
Mies on tämän räpsäissyt kuulemma eräänä iltana töistä tullessaan. )

Puikoilla on mekko esikoiselle karkkivärisestä liukuvärjätystä vironvillasta, mutta se on jämähtänyt. Kevät tulee kovaa vauhtia, ja esikoinen on muutenkin niin kuumaverinen, että mekko taitaisi jäädä pakkaspäivinäkin vähälle käytölle. Voi olla, että neulon mekon valmiiksi joka tapauksessa, voi olla, että en. Tuumaustauko ennen purkamista on paikallaan.

Myös etiopialaisen vauvan nuttu on jumissa puikoilla, vaikka se pääsisi varmasti käyttöön.

Mies kävi eilen lankaostoksilla Euromarketissa, nyt olisi Rose mohairit tytön pitkään toivomaan tunikaan odottamassa. Odotan inspiraatiota tunikan aloittamiseen.

Inspiraatiota odotellessa nappasin kikkailijalta mukaani tällaisen:
Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia: Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana. Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista. Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain.

Rohkeasti vain kommentoimaan ja kokeilemaan onnea :). Josko minullekin iskisi inspiraatio, kun pääsee miettimään, miten voisin parhaiten ilahduttaa muita.


Kuumeinen keskimmäinen kaipaa kädestäpitelijää, siispä blogi vaikenee taas.